Talviuinti katkaisee aivojen autopilotin

- Kylmäaltistus katkaisee aivojen autopilotin, kertoo ylilääkäri Audun Myskja, joka on kirjoittanut muun muassa teokset «Kunsten å finne ro» ja «Tibetanske riter».

Teksti: Tina Hage

Tiesitkö, että 90-99 prosenttia ajatuksistamme ja teoistamme on pelkkää toistoa? Pelkomme ja kielteiset tunteemme perustuvat usein aiempiin tapahtumiin ja niihin totuuksiin, jotka silloin loimme itsellemme.

Autopilotti voi siksi tehdä sinusta ennakkoluuloisen ja estää sinua valitsemasta elämässä uusia suuntia.

— Hyvät tavat ovat hyödyllisiä, mutta kun kohtaamme ongelmia, autopilotti olisi hyvä katkaista ja järjestää uudelleen, sanoo Myskja.

Hän kertoo, että oletusverkoston (autopilotin) ymmärtäminen on yksi viime vuosien tärkeimmistä läpimurroista aivotutkimuksessa:

– Arjessa meillä on jatkuva ajatusten virta, joka kulkee autopilotilla. Autopilotti on kommentaattori, jolla on sekoitus oikeita ja vääriä käsityksiä itsestämme ja maailmasta - se, ”minkä luulemme tietävämme”. Suurin osa ajatuksistamme ja toimintamalleistamme on pelkkää toistoa.

Mutta miten kylmäaltistus voi katkaista autopilotin?

Myskja selittää, että kun altistumme voimakkaalle kylmälle, fysiologiamme muuttuu:

– Keho ohjaa verenkiertoa uudelleen. Näin saamme yhteyden mielen muihin osiin, eräänlainen nollaus, hän sanoo ja lisää:

– Silloin on helpompi kohdata uusia tilanteita avoimin mielin eikä antaa ennakkoluulojemme estää meitä vastaamasta siihen, mitä tilanne vaatii.

– Läsnäolo on yksinkertaisesti sitä, että pystyy nollaamaan sen, minkä luulee tietävänsä, jotta alkaa havainnoida maailmaa ja löytää itsensä uudelleen. Tällainen nollaus muuttaa mieltä, Myskja sanoo.

Myskjan mukaan tämä on aiemmin ollut meissä ihmisissä vaistonvaraista:

—Luulemme keksivämme aikanamme uusia asioita, mutta tämä on vanha kunnon norjalainen ajatus karaistumisesta. 1930-luvulla vanhempiani hoidettiin sairaina Kneipp-hoidolla. Pienellä saarella avomeren äärellä, jossa lääkärinapua oli tuskin saatavilla, heitä altistettiin vuorotellen lämmölle ja kylmälle.

Nykyään tiedämme, että tällainen vuorottelu kuuman ja kylmän välillä vahvistaa immuunijärjestelmää ja antaa mielelle mahdollisuuden muodostaa uusia malleja.

Hän suosittelee aloittamaan rauhallisesti ja lisäämään vähitellen, mieluiten pienellä ärsykkeellä joka päivä ja sen jälkeen hieman pidemmällä altistuksella kahdesta kolmeen kertaa viikossa.

Myskjalle on tärkeää levittää tätä tietoa kaikille:

– Ajan myötä tällä on pitkäaikainen vaikutus mieleen. Altistuminen kylmälle ja lämmölle yhdistettynä fyysiseen ja henkiseen harjoitteluun pitäisi olla keskeinen osa mielenterveystyötä, hän toteaa.